Kolmatta kertaa Porin SuomiAreenan yhteydessä kesäkuun lopussa järjestetyssä Vetyareenassa käytiin jälleen monipuolista ja painavaa keskustelua vedystä.

Mukana keskustelemassa oli politiikan ja elinkeinoelämän keskeisiä vaikuttajia, kuten ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala, Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo sekä Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki. Keskusteluiden moderaattorina toimi dokumentaristi ja toimittaja Nina Rahkola. Viileästä päivästä huolimatta yleisö löysi kiitettävästi tiensä paikalle, ja tunnelma sekä lavalla että katsomossa oli utelias ja välitön.

Keskustelua käytiin muun muassa vetytalouden tarvittavista päätöksistä, vedyn arvoketjun vauhdittamisesta, siirtoverkostoista ja rahoitusmalleista. Keskiössä oli kysymys: Millaisia ovat Suomen vetytalouden ajankohtaiset näkymät – ja mitä meidän tulisi erityisesti huomioida?

Vetyklusterin puheenjohtaja Herkko Plit jakaa viisi tärkeintä nostoaan Vetyareenan päivän puheenvuoroista ja vetytalouden olennaisista huomioista juuri nyt.

1. Vihreä siirtymä ei ole peruttu

Puheet vetyyn ja uusiutuvaan energiaan liittyvien hankkeiden siirtymisestä tai jopa peruuntumisesta ovat lisääntyneet. Tämä käsitys on kuitenkin osin virheellinen: hankkeita on toteutumassa.

Vauhti saattaa olla maltillisempi kuin muutama vuosi sitten ennakoitiin, mutta vihreä siirtymä etenee, eikä paluuta hiilitalouteen tule tapahtumaan. Suomessa on jo yli 40 käynnissä olevaa vetytalouden hanketta, ja investointipotentiaali ylittää 9 miljardia euroa. Vihreä siirtymä on yhä tapahtumassa.

2. Ilmastotavoitteista on pidettävä kiinni

Tavoitteissa on ehdottomasti pitäydyttävä niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Teollisuudella ja liikenteellä on velvoite ottaa käyttöön päästöttömiä polttoaineita ja vetyä. Tämä luo kysyntää vedylle ja synteettisille polttoaineille.

Esimerkiksi EU:n Fit for 55 -paketin mukaisesti vuodesta 2030 alkaen meriliikenteessä ja ilmailussa on käytettävä puhtaita polttoaineita. Pelkät biopolttoaineet eivät riitä, vaan tarvitaan myös synteettisiä vaihtoehtoja kuten e-metanolia ja SAF-polttoaineita. Kaiken keskiössä on kuitenkin tinkimätön sitoutuminen sovittuihin tavoitteisiin, ja mikäli niitä ei noudateta, ovat sakot hyvin merkittävät.

3. Suomella on erittäin arvokas luonnonvara: biogeeninen hiilidioksidi

Biogeeninen hiilidioksidi tarkoittaa biomassan, kuten puun tai biojätteen, hajoamisen tai polton yhteydessä syntyvää hiilidioksidia (CO₂). Toisin kuin fossiilinen CO₂, biogeeninen CO₂ ei lisää ilmakehän hiilikuormaa vaan on osa luonnollista hiilen kiertoa. Tämän ansiosta biogeenistä CO₂:ta voidaan hyödyntää synteettisten polttoaineiden valmistuksessa ilman lisäpäästöjä, jolloin vedyn yhdistäminen siihen tuottaa ilmastoneutraaleja lopputuotteita, kuten e-metanolia tai synteettistä metaania.

Suurten metsiemme ansiosta meillä on runsaasti biogeenistä hiilidioksidia saatavilla, mikä tekee Suomesta erityisen houkuttelevan investointikohteen, ja tarjoaa maamme metsäteollisuudelle mahdollisuuksia uudistua.

4. Luvitusten rooli on edelleen tärkeä

Kansainvälisesti luvitusprosessit ovat edenneet kohtuullisesti, mutta kotimaassa tarvitaan yhteinen tahtotila, joka mahdollistaa investoinnit ja tuulivoima- ja vetyhankkeiden etenemisen. Vedyn ja tuulen liitto on keskeisen tärkeä: vety tarvitsee halpaa sähköä, ja Suomessa tuulivoima on edullisin tapa tuottaa uusiutuvaa sähköä vetytalouden tarpeisiin.

EU-tasolla on alettu purkaa niin sanottuja mikromanageerausluvituksia, jotka voisivat estää tärkeiden hankkeiden toteutumisen. Samaa asennetta kaivataan myös Suomessa.

5. Yhteistyö on kaiken perusta

Yhdessä tekemisen arvo ei ole vähenemässä tai katoamassa, vaan ainoastaan korostumassa. Vedyn kaupallistaminen vaatii vahvaa synergiaa eri toimijoiden kesken. Vastuu ja riskit on jaettava, mutta myös onnistumiset ja hyödyt ovat yhteisiä.

Kunnat ja kaupungit ovat hankkeiden elintärkeitä liikkeellepanijoita. Niiden rinnalla mukaan astuvat tuottajat, palveluntarjoajat ja myös loppukäyttäjät. Päättäväisen yhteistyön avulla ensimmäiset hankkeet voidaan saada kaupallisesti kannattaviksi. Tämä edellyttää myös osaamisen kehittämistä, kestävää infrastruktuuria ja pitkäjänteistä politiikkaa.

Vetytalous ei ole enää tulevaisuuden visio, vaan se on jo täällä. Suomella on kaikki edellytykset nousta vetytalouden edelläkävijäksi: runsaasti puhdasta sähköä ja biogeenistä hiiltä, hyvin verkottuneet kriittiset sektorit sekä huippuosaamista. Tarvitsemme rohkeutta, yhteistyötä ja määrätietoista etenemistä. Vety ei ole vain energiaratkaisu, vaan se on mahdollisuus rakentaa kestävämpää ja kilpailukykyisempää Suomea. Yhdessä onnistumme!