Vety on Suomelle valtava mahdollisuus, totesivat Vetyareenan panelistit – täältä löydät keskustelujen tärkeimmät tärpit

Vetyareenan avasivat keskiviikkona SuomiAreenan rantalavalla käydyt yhdeksän keskustelua, jotka tarjosivat monipuolisen katsauksen ajankohtaisiin vetyprojekteihin ja vetytalouden kehitykseen. Ensimmäisen keskustelun aiheena olivat Suomen vetytalouden mahdollisuudet ja tulevaisuuden näkymät.  

Keskustelun ja samalla koko Vetyareenan avasi Vetyklusterin puheenjohtaja Simo Säynevirta, joka kävi läpi, mitä vetytalouden kentällä on tapahtunut sitten viime kesän, ja linjasi, mitä Suomessa olisi nyt syytä tehdä vedyn suhteen.   

Säynevirta kertoi, että vain vuodessa klusteri ja vetyteollisuus ovat kasvaneet vauhdilla, ja Suomen ensimmäinen teollisen mittakaavan vihreän vedyn tuotantolaitoksen rakennustyöt ovat valmistumassa. ”Olemme nyt jo yli sadan yrityksen ja järjestön yhteenliittymä. Vetyteollisuuden kasvu Suomessa on vahvaa.” 

Säynevirta myös korosti, miten tärkeää Suomen on ymmärtää vetyteollisuuden tuoma valtava mahdollisuus. ”Lainatakseni LUT-yliopiston tutkimusjohtaja Petteri Laaksosta, Suomella on nyt vedyssä samanlainen ainutlaatuisen suuri mahdollisuus edessään kuin Norjalla, kun se löysi öljyä 70-luvulla.”  

Vetytalouden onnistumisen edellytyksiä puivat Säynevirran kanssa Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola sekä STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.  

Kaikki kolme korostivat suomalaisten yhteisymmärrystä vihreän siirtymän ja vetytalouden tärkeydestä. ”Vaikka työmarkkinajärjestöt voivat olla erimielisiä joissain asioissa, niin vihreän siirtymän ja vetytalouden tärkeydestä on hyvä yhteisymmärrys. Olemme sitoutuneita hiilineutraaliuteen, mikä ei suinkaan ole tilanne työntekijäjärjestöissä muualla Euroopassa”, Palola sanoi.   

Palola puhui vihreän energian kilpailun kiristymisestä Euroopassa: ”Emme saa Suomessa tulla liian tyytyväisiksi itseemme, sillä kilpailu tuulivoimasta ja aurinkoenergiasta on jo Euroopassa kovaa. Meillä on Suomessa pelimerkit vetytalouteen, mutta onko tarpeeksi yrityksiä, jotka ovat valmiita ottamaan riskiä ja tekemään investointeja?”  

Säynevirtakin toivoi perusteollisuudelle parempaa riskinottokykyä, mutta korosti, että Suomi on silti vähäriskisin vetyteollisuuden investointikohde Euroopassa. 

Aina ajankohtainen osaajapula puhutti panelisteja. Hirvola laski, että Suomeen tarvitaan jopa 130 000 uutta osaajaa vihreän siirtymän pariin, ja muistutti, että osaaminen on tärkeä kriteeri myös ulkomaisille sijoituksille.  

”Emme ole pääomarikas maa, mutta valttikorttimme voisi olla profiloituminen osaamisellamme. Täällä on ihmisiä, jotka osaavat viedä vedyn innovaatioketjuja eteenpäin”, Hirvola pohti. 

Palola nosti esiin maakuntien työllisyyden sekä tavallisten ihmisten huolen työpaikoistaan nopeasti muuttuvan talouden mukana. ”Vetytalous voi olla jatkossa merkittävä uusi työllistäjä maakunnissa, mutta se voi tarkoittaa myös, että samalla joitain työpaikkoja katoaa. On täysin ymmärrettävää, että tästä voi tulla epävarma olo. Siksi on tärkeää panostaa osaamiseen ja koulutukseen. Kun ihminen huomaa, että vihreä siirtymä ei ole minulta pois vaan tarjoaa enemmän mahdollisuuksia, sitä on helpompi tukea.” 

Palola muistutti myös, että töitä vetytalouden ja vihreän siirtymän tuen rakentamiseen Suomessa riittää vielä. ”Pohjoismaiden ministerineuvoston selvityksen mukaan muissa pohjoismaissa suhtaudutaan Suomea positiivisemmin vihreään siirtymään, eli töitä asenneilmaston parissa vielä on. Tässä työmarkkinajärjestöt ovat varmasti osaltaan avainasemassa.” 

Lopuksi keskustelu kääntyi vetyalan vientiin ja Suomen turvallisuuteen. Säynevirta huomautti, että vihreän energian innovaatioita voidaan hyödyntää myös kansallisessa turvallisuudessa. ”Jos kehitämme Suomessa esimerkiksi tuulivoimaloita, joita voidaan käyttää osana tutkaverkostoa ja rajan valvontaa, syntyy vientituote, joka varmasti kiinnostaa nyt Euroopassa.” 

Katso koko keskustelu MTV Katsomosta.  

Aikeista todeksi – investoinnit vihreään energiaan 

Aamupäivä jatkui keskustelulla rahasta ja investoinneista. Nesteen Head of Investment Concepts, Renewable Hydrogen and PtX Heidi Bergman, Solar Foodsin toimitusjohtaja Pasi Vainikka ja Business Finlandin Mission Lead, Carbon Neutrality Helena Sarén pohtivat, miltä näyttää vihreään energiaan tehtyjen investointien kokonaiskuva Suomessa ja onko investointien sääntely hyvä vai huono asia. 

Keskustelun aluksi Bergman ja Vainikka kertoivat yritystensä vetyhankkeista.  

”Neste on kehittänyt jäte- ja tähderaaka-aineisiin perustuvien syötteiden hyödyntämistä uusiutuvien polttoaineiden tuotannossa jo vuosikymmenten ajan. Näitä ovat mm. ravintoloista kerättävä käytetty paistorasva ja elintarviketeollisuuden arvoketjussa muodostuva eläinrasva. Kehitystyö jatkuu edelleen, esimerkiksi metsätähteiden ja levän osalta. Vihreä vety on tulevaisuuden ratkaisu. Lyhyellä aikavälillä voimme tehdä sen avulla hiilineutraalia tuotantoa, ja pitkällä aikavälillä voimme kehittää kokonaan uusia sähköisiä polttoaineita vedystä ja hiilidioksidista”, Bergman kertoi. 

Vainikka avasi vetytalouden merkitystä ilmastoystävällisen ruoan tuotannossa: ”Kehitämme yksisoluisesta proteiinista uudenlaista elintarviketta. Organismi syö vihreällä sähköllä tuotettua vetyä sen sijaan, että se käyttäisi sokeria ja auringonvaloa.” 

Sarén korosti suomalaista korkeaa kunnianhimon tasoa vihreän siirtymän innovaatioissa. ”Olen todella ylpeä kuullessani tällaisesta kehitystyöstä. Kunnianhimoa ja sitoutumista tavoitteisiin meillä on, mutta toivoisin vielä vähän enemmän kansallista itsekkyyttä, jolla loisimme vihreästä siirtymästä todellisen ison toimialan Suomeen.” 

Suomen ja EU:n investointien sääntely puhutti panelisteja. Kolmikko peräänkuulutti regulaatiota, joka tarjoaa yrityksille näkyvyyttä, pitkäjänteisyyttä ja rohkeutta investoida. 

”On olennaisen tärkeää, että regulaatio on pitkäjänteistä ja ennustettavaa. Silloin se luo pohjan ja alustan pääomaintensiivisille investoinneille ja tuotekehitykselle. Hyvä sääntely on teknologianeutraalia, eli se asettaa tavoitteet, mutta jättää yrityksille vapauden määritellä, miten tavoitteisiin päästään”, Bergman sanoi. 

Sarén nosti esiin regulaation merkityksen investointien saamisessa Suomeen. ”Suomessa tarvitaan ehdottomasti ulkomaista pääomaa. Sitä varten tarvitaan pitkää horisonttia, että uskalletaan käyttää rahaa. Teolliset investoinnit tehdään vuosikymmeniksi, ja taloudellinen kannattavuus ei kestä tempoilevaa politiikkaa.” 

Vainikka ymmärsi myös päättäjien haastavaa asemaa. ”Lainsäätäjät eivät voi vaatia teknologioita, joita ei vielä ole. Tämä on haaste myös vedyn kanssa. Samalla kun lyhyellä aikavälillä toivotaan, että muutos tapahtuisi nopeammin, pitkällä aikavälillä huomataankin, että on tapahtunut enemmän kuin ollaan ymmärretty. Siksi päättäjille voi olla vaikeaa tehdä mahdollistavaa tai kannustavaa lainsäädäntöä.” 

Katso koko keskustelu MTV Katsomosta.

Vety – seuraava suomalainen menestystarina  

 Iltapäivällä keskustelu jatkui Suomen kunnianhimosta ja tavoitteista vetytaloudessa. Lavalle nousivat VTT:n teollisen energian ja vedyn johtaja Antti Arasto, työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Petri Peltonen sekä Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä.  

Panelistit keskustelivat muun muassa siitä, tavoitteleeko Suomi vetytaloudessa liikaa vai liian vähän, ja siitä, mistä rahat investointeihin löydetään. Keskustelua herätti etenkin Suomen asema kilpailussa vetytalouden ja vihreän siirtymän investoinneista EU-maiden kesken. 

Sipilä muistutti, että EU:ssa on Suomen lisäksi muitakin hyviä paikkoja vedyn valmistuksen, joten kilpailu on kovaa: ”Olisi todella tärkeää, että Suomi osaisi markkinoida paremmin vetypotentiaaliaan. Voisimme puhua rohkeammin vihreydestä, puhtaudesta sekä luotettavasta toimintaympäristöstä. Hallitusohjelman kirjaukset kertovat maailmalle jo hyvää tarinaa potentiaalistamme, mutta meidän pitäisi kertoa kaikesta tästä vielä enemmän.” 

Arasto toi esiin, että Euroopan tasolla kysyntää ja samalla sijoitettavaa rahaa on paljon liikkeellä, jolloin moneen maahan riittää ainakin alkuvaiheessa investointeja. ”Euroopan tasolla ei sinänsä ole väliä, menevätkö vetyinvestoinnit Saksaan vai Suomeen. Markkina on niin iso, että molempia tarvitaan kyllä.” 

”Tämä ei ole nollasummapeliä”, Peltonen korosti. ”Vetyistyminen tulee tapahtumaan läpi kaikkien EU:n jäsenmaiden, ja Suomelle tulee löytymään mahdollisuuksia jatkossa niin kotimaassa kuin muuallakin.” 

Kilpailukeskusteluun liittyi myös kotimaan luvituksen hitaus ja hankaluus. ”Haluaisin keskustelua siitä, voitaisiinko Suomessa aiheellisten valitusten käsittelystä tinkimättä tehostaa valitusprosessia jotenkin”, Sipilä pohti. 

Arasto toi esiin luvitukseen toimintatapaa, jossa eteenpäin katsova mutta korjaukseen velvoittava malli saisi hankkeita tapahtumaan nopeammin. ”Tämä olisi parempi sen sijaan, että yritetään miettiä etukäteen, mikä kaikki voi mennä vikaan hankkeissa, jollaisia kukaan ei vielä ole tehnyt.” 

Peltonen muistutti, että Suomen lupajärjestelmä ei ole niin kurja kuin joskus väitetään. ”Suomessa on ammattitaitoiset luvittajat, digitaaliset lupajärjestelmät sekä avoin ja keskusteleva luvitusprosessi, jollaista harvassa paikassa on.”  

Sipilä toi myös esiin luvituksen ja regulaation mahdollisuudet investointien houkutteluun. ”Meillä rahaa ei ole, joten jotenkin pitäisi saada Suomeen pääomia. Sujuva luvitus ja lainsäädäntö ovat köyhän maan valtiontukia.” 

Peltosen mukaan tärkein valuutta ei aina ole raha, vaan se voi olla aika. ”Se, että hankkeet tapahtuvat odotusten mukaisesti ja sujuvasti, on kuitenkin monen sijoittajan ensimmäinen tulokulma. Kun rakennetaan vedyn kaltaisia paljon sähköä tarvitsevia hankkeita, ei mietitä luvitusta vaan vakaata sähköntuotantoa ja sähköverkkoa. Ne meillä on. Jossain muualla luvan voi saada, mutta sähköverkon puuttuessa hankkeen toteutumiseen voi mennä jopa vuosikymmen.” 

Katso koko keskustelu MTV Katsomosta.

EU vs. USA vs. muu maailma – kuka korjaa potin? 

Porin aurinkoinen iltapäivä jatkui keskustelulla vihreän siirtymän valtiontuista ja vedyn roolista Euroopan ja Suomen kilpailukyvyn pelastajana. 

Vetyareenalla keskustelivat valtioneuvos Matti Vanhanen, Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Janne Peljo ja Gasgridin yhteiskuntasuhteiden johtaja Marko Janhunen. 

Panelistit pohtivat EU:n ja Suomen kilpailukyvyn tekijöitä vihreän siirtymän hankkeissa. Keskusteluun nousivat etenkin avainsyyt siihen, miksi EU on jäämässä kilpailukyvyssä jälkeen Yhdysvalloista ja Kiinasta. 

”Eurooppa ei tule enää koskaan saavuttamaan fossiilienergiaan nojaavissa toimialoissa sitä kilpailukykyä ja johtavaa asemaa, joka sillä oli ennen. Tästä johtopäätös on se, että mitä nopeammin EU onnistuu energiamuutoksessa, sitä nopeammin me voimme vahvistaa kilpailukykyämme”, Peljo sanoi. 

”Monesti sanotaan, että EU reguloi itsensä ulos pelistä. Meidän pitää pystyä tehostamaan sitä, miten nopeasti täällä saadaan investointeja käytäntöön. Se vaatii luvituksen ja regulaation tehostamista”, hän jatkoi. ”Nyt tehdään uusjakoa sille, mihin moderni teollisuus sijoittuu. Jos hankkeet ovat meillä vuosia luvitusputkessa, menetämme niitä ketterämmille markkinoille.”  

Vanhanen korosti vetyhankkeiden pitkiä ja monimutkaisia syntyketjuja. ”Investoija pitää saada luottamaan, että kaikki eri palaset toteutuvat lomittain 6–7 vuoden aikana esimerkiksi vihreän energian osalta ja sähkön siirtolinjojen osalta. Siksi kannustan, että Suomen valtionhallinnossa koottaisiin lupa-asioita aidosti yhden luukun taakse.” 

Etenkin Yhdysvaltojen antamat valtavat tuet omiin vihreän siirtymän hankkeisiin saivat panelistit pohtimaan kansallisten tukien merkitystä globaalissa kilpailussa. ”Väitän, että Yhdysvaltojen vihreä siirtymä ei ole uhka meille, vaan on tosi hyvä, että Biden on ehdottanut isoa vihreän siirtymän pakettia”, Janhunen kommentoi.  

Keskustelu kääntyi myös EU:n jäsenmaiden valtiontukiin sekä EU:n omaan mahdolliseen vihreän siirtymän rahoitusinstrumenttiin. 

”EU-maat, jotka ovat menettäneet kilpailukykyään energiakriisin myötä, houkuttelevat nyt investointeja hulppeilla kansallisilla tukipaketeilla. Pelkään, että Suomi ei pysty tähän yksin vastaamaan. Siksi olisi ensisijaista, että pääsisimme Euroopassa irti näistä kansallisista tuki-instrumenteista, ja loisimme rahaston, joka rahoittaisi parhaita vihreän siirtymän hankkeita riippumatta siitä, missä ne ovat”, Peljo sanoi. 

Vanhanen muistutti, että monet maat eivät ole malttaneet odottaa yhteistä EU-rahoitusinstrumenttia. ”Nämä maat näkevät jo globaalin kilpailun, ja ne ovat kokeneet, että niiden on pakko alkaa tukemaan omia hankkeitaan. Suomen valtiolla ei ole mahdollista rahoittaa investointeja, jotka ovat melkein kymmenkertaisia meidän omaan tarpeeseemme nähden. Rohkaisen Suomen hallitusta ja eduskuntaa olemaan valmiita tarkastelemaan näitä rahastoideoita EU-tasolla”, Vanhanen kannusti. 

Peljo tiivisti keskustelun kannustamalla EU:ta investointien houkutteluun ja toteuttamiseen. ”Nyt rakennetaan täysin uusia teollisuuden aloja, kuten akku- ja vetyklustereita, ja jaetaan aidosti markkinaosuuksia seuraavien vuosikymmenten ajalle. Siksi on todella tärkeää, että EU onnistuu seuraavien viiden vuoden aikana investointien houkuttelussa, etteivät ne jää kiinni luvitusputkeen tai karkaa Yhdysvaltoihin suurempien tukien perässä.” 

Katso koko keskustelu MTV Katsomosta.

Ei molekyyli, vaan teollisuuspolitiikan ydin 

Vetyareenan ensimmäisen päivän päätti keskustelu vetytalouden merkityksestä Suomen vientiteollisuudelle. Mukana puhumassa olivat ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki sekä Vetyklusterin varapuheenjohtaja, P2X Solutionsin toimitusjohtaja Herkko Plit. 

”Ilmastonmuutosta ei saada kuriin, ellei vetyä tavalla tai toisella oteta käyttöön. Vetyä tarvitaan, jos halutaan tämä planeetta pelastaa”, Plit avasi keskustelun aihetta. 

”Kello on lyönyt fossiileille. Investoinnit tullaan tekemään, joilla siirrytään omavaraisempaan Euroopan energiatalouteen”, Mykkänen sanoi.  

Plit puhui pienten ja ketterien hankkeiden merkityksestä vetyteollisuuden suunnan näyttämisessä ja uskottavuuden luomisessa. 

”Isoissa yhtiöissä laiva kääntyy hitaasti, ja niissä ei ole heti uskallettu lähteä vetyteollisuuteen mukaan, koska strategian kirkastaminen vie aikaa. Jotta hankkeet saadaan liikkeelle, tarvitaan pellepelottomia, joka lähtevät tekemään riskeistä huolimatta, kun uskotaan, että suunta on oikea. Tarvitaan näitä pienempiä hankkeita, jotta isoille yhtiöille alkaa kirkastua visio”, Plit sanoi. 

Mykkäsen mukaan vety voisi olla hyvinkin Suomen viennin tukipilareita, etenkin kun Saksassa vety on osoittautunut entistä tärkeämmäksi osaksi tulevaisuuden fossiilittoman teollisuuden rakentamista. Mykkänen kertoi uskovansa, että Pohjoismaat ovat vetytaloudessa luonteva kumppani puhtaan sähkön tuotannon potentiaalin takia, ja korosti myös jalostettujen vetytuotteiden merkitystä Suomelle.  

”Ennen kaikkea Suomessa haluttaisiin, että vety jalostettaisiin täällä metsäteollisuuden tai jonkin muun jalostavan teollisuuden yksiköissä korkean arvonlisän tuotteiksi. Tilanne on hyvin todennäköisesti se, että voimme täällä lisätä sähkön ja vedyn tuotannon määrää enemmän, kuin meillä on Suomessa niitä käyttävää teollisuutta. Voi olla, että Saksan veto auttaa tässä, kun saadaan sinne vientinäkymiä auki”, Mykkänen pohti. 

Lehtomäki nosti esiin lainsäätäjän kyvyn luoda ja kiihdyttää uutta markkinaa Suomessa regulaation avulla. Esimerkiksi uusiutuvan polttoaineen jakeluvelvoite luo kysyntää, joka taas tuo investointeja alalle.  

”Meillä on paljon tilanteita, joissa etsitään vaihtoehtoja fossiilisen energian tai materiaalin käytölle. Siihen tarvittaisiin vähän boostia markkinapäähän, eli lainsäätäjän apua, että markkinat syntyisivät ja kysyntä vetäisi”, Lehtomäki sanoi. 

Mykkänen näki tarpeen investointituille, mutta korosti Suomen kilpailukyvyn ja kannattavan liiketoiminnan merkitystä: ”Meidän tulee voittaa meidän luontaisilla kannattavuuskilpailueduilla. Meillä on helpompi tuottaa puhdasta halpaa sähköä – se on pääsyy, miksi investoijat ovat meistä kiinnostuneita. Lisäksi vedyn ja vaikkapa synteettisen polttoaineen siirtoyhteyksien pitää olla kunnossa. Nämä ovat tekijöitä, joissa meillä on mahdollisuus olla nopeampia kuin moni muu maa.” 

Katso koko keskustelu MTV Katsomosta. 

Toista kertaa Porin SuomiAreenan osana järjestetty Vetyklusterin Vetyareena kokosi yhteen alan yritykset, liitot, rahoittajat ja päättäjät keskustelemaan vetytaloudesta ja sen mahdollisuuksista Suomelle.